Pieni mäki ylös rantalaiturilta ja siinä se on, valkoinen talo, rannan ja kirkon välissä. Väinölä.

Taipalsaaren nuorisoseura perustettiin heinäkuussa 1896. Oman kiinteistön – nykyisen Väinölän – seura hankki vuonna 1901. Talo on historiansa kuluessa siirtynyt omistajalta toiselle. Nuorisoseura myi talon rahanpuutteessa paikalliselle työväenyhdistykselle vuonna 1917, mutta lunasti sen takaisin jo muutamaa vuotta myöhemmin. 1930-luvulla talo oli Taipalsaaren Suojeluskunnan omistuksessa ja siirtyi kunnalle suojeluskuntien lakkauttamisen myötä. 1970-luvulla talo kunnostettiin ja laajennettiin kunnan monitoimitilaksi. ”Se on ollut monessa mukana, muutamia vuosia oli aina yhellä, ja sit taas toiset tuli ja niin poispäin.” – ”Se on ollu millo kunnal ja millo suojeluskunnal ja välil palokunnal.” 

”Täs talossahan toimi tällanen kunnallinen elokuvateatteri, Pekat ja Pätkät ja nää tällaset näin, mitä sit siihe aikaan tietenki oli näitä elokuvia. Siel ei ollu ku yks kone, joka pyöritti sitä filmiä, et sit aina sen yhen rullan jälkeen tuli tauko ku [koneenkäyttäjä] joutu sitte tietyst ottamaan sen rullan pois ja vaihtamaan toisen siihe, ku ne elokuvat saatto olla neljäkii isoo kiekkoo. Sen hajun mie muistan just sen elokuvakoneen, sen huoneen hajun. Ne fimit varmaan tuoksu, ja sit siel jouduttiin käyttää liimaa välillä, et sellastaki tapahtu et yhtäkkiä kesken esityksen yhtäkkiä katkes koko filmi ja sit katsoja ties et nyt se filmi on menny poikki. Sit se liimattiin se taas filmi ja taas se lähti pyörimään.” 

Elokuvien lisäksi iltamaperinne oli Väinölässä voimissaan. Eija-Biija Pekurinen kirjoittaa 1980-luvulla koostamassaan Taipalsaaren nuorisoseuran historiikissa näin: ”Iltamat muodostivat [nuoriso]seuran ulospäin suuntautuvan toiminnan. Pääsihän näissä yhdistyksen jäsenet esittämään oppimiaan taitoja, unohtamatta tässä yhteydessä taloutta. Iltamilla saatiin paljon kaivattua rahaa, jolla yhdistystä pyöritettiin suurilta osin.” 

Iltamat loivat paikkakunnalle vilkkaan harrastajateatteriperinteen. ”Näytelmät perinteisenä harrastusmuotona on kerännyt monet kunniakirjat Väinölän seinää koristamaan. Esiintymismatkoja tehtiin lähikuntiin kulisseineen, näyttelijöineen kuorma-auton lavalla pyrystä ja pakkasesta piittaamatta.”, Pekurinen kuvaa. ”Oli kilpailuja, joista nää sai lusikoita ja kiitoksia just tää Taipalsaaren kirkonkylän teatteriryhmä.” 

Iltamat rakensivat myös paikallista nuorisokulttuuria: ”Tavallaan täälläkin kyläkunnal sellanen ensimmäinen suoraan nuorisolle suunnattu tapahtuma oli nää nuorisoseuran iltamat ja se elävä musiikki vielä, et totta kai sit se samanlainen nuorisokulttuuri ku se oli Helsingissä tai Lappeenrannassa ni kylhä se tuli tännekin sit tietenkii, et just samalla tavalla. Vois kyl hyvin ajatella et 60-luku oli sellanen taitekohta myös Taipalsaaren Väinölän kohdalla, et siel tää nuorisokulttuuri lähti jonkunasteiseen nousuun ja tuli tää rautalankamusiikki, et se oli miun mielest tosi tärkeetä nimenomaan se rautalankamusiikki.” Sittemmin iltamat ovat muuttuneet diskoilloiksi. ”1980-luvun nuorisoseura on erilainen kuin vuosisadan [1900-luvun] alussa. Iltamat ovat muuttuneet diskoiksi – seura on ollut hyvin muuntautumiskykyinen aina ajan sykkeen myötä”, kirjoittaa Pekurinen nuorisoseurahistoriikissaan.  

Talon muuntautuminen ajassa näkyy ja tuntuu myös tilassa. Saliin astuessa ei välttämättä tajua olevansa yli satavuotiaassa talossa vaan ehkä ennemminkin 1980-luvun jumppasalissa. Jonkun komeron tai kaapin oven avaamalla saattaa kuitenkin yhtäkkiä viskautua kauas historian havinaan, vanhojen hirsiseinien kantamiin muistoihin. ”Se on muistaakseni ollu alun perin ulkoseinätki hirrestä, ettei ollu vuorattu. Monta kertaa sitte laajennettu ja niin päin pois, alun perin oli vähä pienempi, asuntona ollu.” 

”Seuralla on pitkä historia et tää on niinku kaikki muutkii nuorisoseurat et välillä aina hiipuu ja sit tulee innostuneita ihmisiä ja jatkaa taas.” 

”Kylän keskushan se siltaval oli.” 

Sanna Ryynänen
FT, tutkija
Saimaan Teatteri

* * *

Tekstin tiedot ja sitaatit ovat huhti–kesäkuussa 2020 tehdyistä puhelinhaastatteluista, joilla Saimaan Teatterin työryhmä keräsi muistoja Taipalsaaren Väinölästä sekä Ella-Biija Pekurisen 1980-luvulla koostamasta Taipalsaaren nuorisoseuran historiikista, jonka hän ystävällisesti jakoi kanssamme ja joka löytyy myös Etelä-Karjalan Nuorisoseurojen liiton arkistosta. Mikäli huomasit tekstissä asiavirheitä, olethan yhteydessä: sanna.ryynanen(at)uef.fi / 040 355 2639. 

Lämmin kiitos Taipalsaaren haastateltaville: Raija Levo, Irmeli Lind, Tapio Niemi & Ella-Biija Pekurinen. 

Kuvat: Saimaan Teatteri