OHJAAJAN SANA
Talot ovat enemmän kuin seinät, katto, lattia ja ikkunat.
Ranskalainen filosofi Gaston Bachelard toteaa kauniisti, että ennen kuin ihminen on heitetty maailmaan, hänet on laskettu talon kehtoon. Bachelardin mukaan talo on paikka, jossa muisti ja kuvittelu ovat yhtä. Talo on siis enemmän kuin kuva, se on tapa ajatella ja jäsentää maailmaa. Me synnymme taloihin, ja meidän tapamme hahmottaa maailmaa jäsentyy näiden talojen, huoneiden ja nurkkien kautta. Itsekin olen huomannut, että jos kuvittelen jonkun kodin, kuvittelen mummolan – Niemenmäen kerrostaloasunnon, jossa asuin ensimmäiset vuoteni. Muistan edelleen missä on eteinen, mummon ja papan huone, oma sänkyni, olohuone ja keittiö. Muistan valon aamulla käytävällä, maton tunnun paljaan jalan alla, sen että joltain tuoksui, ja että tuossa kohtaa ruokapöydän ääressä istuessani lähti maitohammas.
Mistä taloista meidät on tehty? Mitkä talot meissä elävät? Mihin paikkoihin palaamme yhä uudestaan ja uudestaan?
Uskon, että joka kerta kun astumme uusiin taloihin, ne muokkaavat ajatteluamme ja tapaamme nähdä maailma. Yhä uusien talojen kuvat elävät meissä, ja me astumme niihin muistoissamme.
Kun lähdimme tekemään tätä sarjaa, lähtökohtana oli rakentaa jokainen jakso samalla tavalla kuin talo. Talojen arkkitehtuuri toimii siis mallina jaksojen rakenteelle.
Eteisessä kerromme, minkälaisena talon muistamme; Keittiön pöydän ääressä kuuntelemme puhetta talojen historiasta; Salissa annamme äänen talolle ja sen sisältämille tarinoille. Moni ullakko, nurkka ja nurinperin käännetty kaappi jää vielä tutkimatta, mutta toivon, että tämä Saimaan Teatterin koronakevään projekti herättää myös kuulijoiden uteliaisuuden näitä upeita yhteisöllisyyden monumentteja kohtaan.
Janne Pellinen
Saimaan Teatterin podcastin ohjaaja ja dramaturgi
SAIMAAN TEATTERI POIKKEUSOLOJEN AIKAAN: LAIVAKIERTUETEATTERISTA PODCAST-TYÖRYHMÄKSI
Saimaan Teatterin kesän 2020 kiertueen korvaava podcast-sarja kuljettaa kuulijansa yhdelletoista Saimaan alueen seuran- ja työväentalolle – matkalle suomalaisen yhteiskunnan eri sukupolvien elämään ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Seurantalo-podcast on matka sotavuosien myllerryksistä talojen salit täyttäneisiin kultaisiin vuosiin ja taloja hiljentäneeseen yhteiskunnan rakennemuutokseen, joka tyhjensi maaseudun kylät.
Saimaan Teatteri on kiertänyt kesäisin Saimaan alueen seuran- ja työväentaloilla vuodesta 2014 lähtien. Seuran- ja työväentalot valikoituivat teatteriseurueen esiintymispaikoiksi vuodesta 1969 toimineen esikuvansa, Skärgårdsteatern-kiertueteatterin innoittamana. Seuran- ja työväentalot ovatkin koko olemassaolonsa ajan olleet perinteisiä kiertueteattereiden esiintymispaikkoja. Taloja on runsaasti, ja ne on rakennettu myös esityksellistä toimintaa silmälläpitäen. Niillä on myös kaikilla oma persoonansa, ympäröivän kyläyhteisön lailla.
Maaliskuussa 2020 alkoi olla selvää, että emme voi kokoontua kevään aikana turvallisesti harjoittelemaan kesäksi 2020 suunniteltua Annikin kosijat -näytelmää ja että itse heinäkuisen kiertueenkin toteutuminen olisi vaakalaudalla. Tiesimme kuitenkin, että haluamme tehdä jotain. Suunnitelmien muokkaamiseen niiden perumisen sijaan kannusti myös Saimaan Teatteria vuosina 2020–22 rahoittava Koneen Säätiö.
Ajatuksemme jäsentyivät uudelleen varsin pian. Halusimme tehdä jotakin, mikä mahdollistaisi paremman tutustumisen meille rakkaiksi tulleisiin esiintymispaikkoihin ja mikä myös voisi lievittää omaa Saimaa-ikäväämme. Ennen kaikkea halusimme tehdä jotain, mikä voisi tehdä seuran- ja työväentaloja tutuiksi myös laajemmin – muistuttaa siitä valtavasta kulttuuriperinnöstä ja yhteiskuntahistoriasta, jota seuran- ja työväentalot, osin jo lähes käyttämättöminä seisovat, kantavat mukanaan.
Näin syntyi Saimaan Teatterin seurantalo-podcast. Työryhmä aloitti työskentelynsä maaliskuun lopussa zoom-etäyhteyden välityksellä, ja toukokuun loppuun saakka työryhmä työskenteli koronatilanteen vuoksi kokonaan etäyhteydellä. Kasvokkain työryhmä kohtasi toisensa ensimmäisen kerran vasta promokuvauksissa 4.6. Se oli samalla ensimmäinen kerta, kun toisilleen aiemmin tuntemattomat työryhmän jäsenet tapasivat toisensa muutoin kuin tietokoneen ruudulla.
Saimaan Teatterin 11-osainen podcast-sarja perustuu kolmeenkymmeneen huhti–kesäkuussa 2020 tehtyyn muisteluhaastatteluun, kirjoituskutsulla kerättyihin seurantalomuistoihin sekä Saimaan Teatterin työryhmän omiin kokemuksiin, tunteisiin ja tunnelmiin taloihin liittyen.
Kullekin kiertuepaikkakunnan seuran- tai työväentalolle on omistettu yksi 10–15 minuutin mittainen podcast-jakso. Jokaiseen jaksoon on löydetty haastatteluista teemallinen painopiste, ja yhdessä jaksot luovat kokonaiskuvaa seuran- ja työväentalojen paikasta ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurihistoriassa. Jaksojen yhteydessä julkaistaan myös kulloinkin valokeilassa olevan talon vaiheita avaava lyhyt teksti.
Taustahaastattelut tehtiin puhelimitse koronaerityksestä käsin, ja haastateltavat tavoitimme talojen yhteyshenkilöiden avulla. Toiveenamme oli päästä juttelemaan talot tuntevien ja niiden vaiheista tietävien ihmisten kanssa. Vanhimmat haastateltavamme olivat yli 90-vuotiaita, eli heidän talomuistonsa ulottuivat 1930-luvulle saakka. ”On se hyvä, että te keräätte näitä tietoja, näähän hukkuu tänne ihmisten mukana, ni häviää kaikki”, totesi eräs haastateltavamme.
Haluamme kiittää lämpimästi haastateltaviamme ja heidän löytämisessään auttaneita talojen yhteyshenkilöitä sekä muistojaan kirjallisesti lähettäneitä. Koemme Saimaan Teatterin työryhmässä itsemme kovin etuoikeutetuiksi, kun halusitte jakaa muistojanne kanssamme. Paljon tärkeää taustatietoa olemme saaneet myös Anna-Maija Halmeen ja Leni Pakkalan toimittamasta ja Suomen Kotiseutuliiton kustantamasta kirjasta Yhdessä rakennetut. Suomalaiset seurantalot (2008) sekä Marja Hakolan ja Johanna Hakasen kirjoittamasta ”Yhteiset talot kulttuurimaisemassa” -esipuheesta Tuomas Uusiheimon Seurantaloilla-valokuvateoksessa (2017).
Tervetuloa virtuaalimatkalle Saimaan alueen seuran- ja työväentaloille!
Sanna Ryynänen
FT, tutkija
Saimaan Teatteri
