Blogi

eli miten Pieniä hetkiä joissa elimme -pukusuunnittelulla tuetaan henkilögallerian rakentumista  Saimaan Teatterin kesän 2025 blogikirjoitusten sarjassa kurkistetaan esityksen mahdollistavien ammattilaisten työhön. Tässä tekstissä aiheena on pukusuunnittelu. Näytelmän roolihahmosta katsojalle näkyy näyttelijän kehonkielen ohella aivan ensimmäiseksi se, mitä hahmolla on päällään. Puvustus tukee roolihahmojen rakentamista esimerkiksi kutsumalla tietynlaiseen keholliseen ilmaisuun. Jollakin muulla tavalla puvustettu roolihenkilö saattaisi muotoutua myös […]

Kiertueteatteri on aivan omanlaisensa työnteon muoto ja tapa. Vaikka lavastusratkaisut on suunniteltu kevyesti kuljetettaviksi ja nopeasti pystytettäviksi, vaatii yhden esityksen kokoaminen ja purkaminen paljon – voisi sanoa, että suorastaan valtavasti – työtä.   Jos työmäärää arvioisi tavanomaisin tehokkuuden mittarein, päätyisi helposti päätelmään, että eihän tässä ole kerta kaikkiaan mitään järkeä. Kiertävää teatteria masinoi kuitenkin aivan

Valokuvaessee Saimaan Teatterin työstä ja sen merkityksistä  ”En kykenisi asumaan ja elämään kolmea viikkoa näin” kommentoi ystäväni vieraillessaan kiertuelaivanamme toimivassa Lola3-aluksessa ja kuullessaan kiertue-elämän tiiviistä yhdessäolosta sekä nähdessään nukkumapaikkani, kerrossängyn yläpedin kolmen hytin edustalla olevassa avotilassa. Laivakiertue-elämä on toden totta aivan omanlaisensa olosuhde – ihana ja ikimuistoinen mutta myös raskas, vaativa ja väsyttävä. Kaikille se

Haastattelin kesäkuussa 2023 höyrylaiva-asiantuntijoita Saimaan Teatterin ja Lappeenrannan kaupunginteatterin kevään 2024 yhteistyöproduktion tausta-aineistoksi. Sain kuulla esimerkiksi höyrylaivaelämän erityislaatuisesta, pitkän ja tiiviin työperiodin muovaamasta yhteisöllisyydestä. Minulle kerrottiin myös työjakson eri vaiheista alun innostuksesta keskikohdan työlääntymisen kautta lopun haikeuteen sekä työskentelyn hiomista käytännöistä, kuten lämmityshalkojen siirtämisestä ketjuttamalla ja asioiden sujuvuuden vaatimasta keskinäisestä luottamuksesta. Kaikki tuo kuulosti yllättävänkin

Kuvittele seurantalon autio pihamaa, talolle johtava tyhjä tienpätkä ja sen takaa häämöttävä isompi tie, jolla kulkee ihmisiä ja autoja vain harvakseltaan. Kuvittele sitten hetki jossain kello kuuden ja puoli seitsemän välissä, kun autoja yhtäkkiä alkaa tulla suoranaisena letkana, talon pihamaalla tarvitaan liikenteenohjaajaa, ja itse talo täyttyy viimeistä paikkaa myöten. Kuvittele teatteriesitykseen ensimmäistä kertaa tuleva viisivuotias,